Is media just noise? The link between media factors and stock performance

PURPOSE OF THE STUDY Interest towards media analytics has increased significantly by both practitioners and academia alike. The hot topic is whether or not qualitative texts contain information relevant to stock financials, and if they do, whether the impact can be used to earn abnormal returns. In order to answer this, we study the impact media factors have on financial metrics in a novel specification that combines all the major media factors in a holistic media model. To transform qualitative texts information into a "sentiment score", we develop a new methodology to estimate sentiment more accurately than currently prevailing methods. DATA AND METHODOLOGY Our study focuses on the S&P 100 constituents between the time period of 2006 and 2011. As a source of qualitative texts, we use major news publications and earnings announcements retrieved from LexisNexis -database using a web scraper program developed for the purpose of this study. We retrieve the financials data for our study using Thomson Reuters Datastream -database. In order to estimate investor sentiment, we employ both the customary word count, as well as our novel Linearized Phrase-Structure -methodology. For word count, we test the Harvard Psychological -dictionary and a finance-specific dictionary by Loughran and McDonald (2011). As our data is panel in nature, we analyze the correlations in our error terms in line with Petersen (2009), first without clustering and then clustering by firm and by time. We find time-effect in our error terms, and therefore employ a Fama-Macbeth (1973) methodology with clustering done in quarters. To mitigate a methodological choice driving our results, we run our specifications with a multitude of alternative specifications. RESULTS We find that Linearized Phrase-Structure (LPS) outperforms the predominant naïve word count methodology. Also, we find that if employing word counts, researchers should employ context dependent dictionaries, such as Loughran and McDonald's (2011). In terms of our main variables, we find that the existing media factors are not mutually exclusive, and impact financial metrics in chorus. Alas, we do not find statistically significant relationship between sentiment and abnormal returns. However, we find a relationship between aggregate market news volume and abnormal returns, and also between sentiment and abnormal volatility. We infer that our findings support limited attention -theory, and provide evidence against market efficiency

Kauppojen kauhu vai autoilijan etu? : Oikeudenmukaisuusdiskursseja Helsingin seudun ruuhkamaksusta

Tässä tutkielmassa tarkastellaan avaintoimijoiden käsityksiä Helsingin seudun ruuhkamaksun oikeudenmukaisuudesta. Euroopan unionin linjausten mukaan liikenteen hinnoittelussa pitäisi käyttää aiempaa enemmän käyttäjä maksaa -periaatetta. Kaupunkiseutujen autoilijoille tarkoitettu ruuhkamaksu on yksi esimerkki käyttäjä maksaa -periaatteesta, mutta Suomessa tienkäyttömaksuja ei ole. Ruuhkamaksuja pidetäänkin laajasti epäsuosittuna ja epäoikeudenmukaisena tapana ohjata tieliikennettä. Tämän tutkielman tavoitteena on syventää keskustelua ruuhkamaksujen oikeudenmukaisuudesta, yhdistää erilaiset oikeudenmukaisuuskäsitykset osaksi laajempia diskursseja ja esittää suosituksia jatkosuunnittelua varten. Tutkielma on tehty liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiantona. Poliittisia päätöksiä muotoillaan yhä enemmän erilaisissa hallinnon rajat ylittävissä toimijaverkostoissa. Diskursseihin perustuva policy-analyysi on tutkimusta, jossa tarkastellaan sitä, miten arvot ja ideat elävät instituutioissa. Tässä tutkielmassa tutkitaan sitä, millaiset diskurssit hallitsevat keskustelua pääkaupunkiseudun ruuhkamaksusta ja millaisia toimijakoalitioita näiden diskurssien varaan rakentuu. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu kahden policy-analyysin piiriin kuuluvan lähestymistavan varaan: kriittisen kehysanalyysin sekä diskurssikoalitionäkökulman. Aineistona on käytetty keskeisten kunnanvaltuutettujen haastatteluja sekä liikenne- ja viestintäministeriön vuoden 2009 ruuhkamaksuselvityksestä annettuja lausuntoja. Näistä toimijoista on ryhmitelty koalitioita sen mukaan, miten diskurssit näkyvät niiden lausunnoissa. Aineiston perusteella ruuhkamaksukeskustelusta erottuu kolme hallitsevaa diskurssia: puutteellisuusdiskurssi, tasa-arvodiskurssi ja kokonaisuusdiskurssi. Puutteellisuusdiskurssissa keskeistä on epäluulo poliittisia päättäjiä kohtaan sekä siihen, onko ruuhkamaksuista olemassa tarpeeksi asiantuntijatietoa. Myös todellisen ruuhkaongelman olemassaolo asetetaan kyseenalaiseksi. Tasa-arvodiskurssi liittyy tyypillisesti keskusteluun ruuhkamaksuista saatavien tulojen käyttökohteista. Diskurssi jakaantuu kahteen erilliseen kehystämiskoalitioon. Ensimmäisessä koalitiossa huomio on siinä, kohdellaanko samassa asemassa olevia ryhmiä tasa-arvoisesti. Toisessa koalitiossa sen sijaan yksityisautoilun suhde muihin liikkumismuotoihin nähdään vääristyneeksi. Kokonaisuusdiskurssissa keskeistä on se, että ruuhkamaksu nähdään osana laajempaa kokonaisuutta. Myös kokonaisuusdiskurssi jakaantuu kahteen kehystämiskoalitioon. Ensimmäisessä koalitiossa ruuhkamaksu nähdään osana laajaa yhteiskuntapolitiikkaa ja teknologista edistyksellisyyttä. Toisessa koalitiossa puolestaan keskeistä on ruuhkamaksun helppokäyttöisyys ja poliittisen läpimenon mahdollisuus. Huoli ruuhkamaksun vaikutuksista elinkeinoelämään nousee esille kaikissa diskursseissa. Puutteellisuusdiskurssi tulee ilmi pääasiassa ruuhkamaksuun kriittisesti suhtautuvien toimijoiden näkemyksissä. Diskurssin perusteella luottamusta poliittiseen päätöksentekojärjestelmään on pyrittävä kasvattamaan. On myös syytä lisätä keskustelua siitä, onko ruuhkamaksukysymys mahdollista ratkaista vain asiantuntijatiedon perusteella. Tasa-arvodiskurssin ensimmäinen koalitio koostuu niin ruuhkamaksun puolustajista kuin sen kriitikoistakin. Koalition näkemysten perusteella ruuhkamaksun mahdolliset myönteiset vaikutukset eivät nouse keskustelussa merkittävästi esiin. Tasa-arvodiskurssin toinen koalitio koostuu pääasiassa ruuhkamaksun puolustajista, ja sen perusteella jatkossa tarvitaan lisäkeskustelua siitä, mikä on ruuhkamaksujärjestelmän tavoitteiden tärkeysjärjestys. Kokonaisuusdiskurssin ensimmäisen koalition toimijat ovat kriittisiä ruuhkamaksuja kohtaan. Niiden lausuntojen perusteella on syytä pohtia, paljonko tarvitaan tietoa ruuhkamaksun vaikutuksista liikennejärjestelmän ulkopuoliseen yhteiskuntaan, ennen kuin järjestelmä on mahdollista ottaa käyttöön. Kokonaisuusdiskurssin toinen koalitio koostuu pääasiassa ruuhkamaksun puolustajista. Koalition näkemysten perusteella jatkovalmistelussa on tärkeää linjata, onko ruuhkamaksujärjestelmän oltava ensisijaisesti mahdollisimman aukoton vai helppokäyttöinen